Rahakasveilla rahaa, vaan ei ruokaa

Tupakkaa viljellään maailmassa 3,8 miljoonaa hehtaaria

Teetä viljellään 3,0 miljoonaa hehtaaria

Kahvia  9,8 miljoonaa hehtaaria

Kaakaota 8,7 miljoonaa

Sokeriruokoa 23, 8 miljoonaa hehtaaria

Ns. rahakasveja, jotka eivät ole lainkaan syötäviä tai ovat rikkaisiin länsimaihin lähetettäviä yleellisyysruokia viljellään yhteensä 150 miljoonaa hehtaaria. Se kalpenee vain vaivoin riisin 158 miljoonalle hehtaarilla. Riisin kuitenkin sanotaan ruokkivan puolet maailman väestöstä. Nämä tiedot käyvät ilmi YK:n ruokajärjestö FAO:n tilastoista, joista näitä sitten ynnäilin ja vertailin. Sitä paitsi otin rahakasvin määritelmäksi varsin tiukan rajauksen: jätin pois mm. soijapavun, jotka myöskin rahdataan usein rikkaisiin maihin tai syötetään hampurilaisiin päätyvällä karjalle. Otin mukaan vain kasvit, joilla ei ole suurta ravitsemuksellista merkistystä ja jotka tuotetaan yleensä aivan erialueilla kuin kulutetaan.

YK:n tietoihin perustuva listaus maailman nälkää näkevistä kertoo karua kieltään, missä maissa aliravitsemus on yleisintä. On tragikoomista, että samat maat löytyvät myös niistä, joissa on suhteellisesti suuri osa viljelyalasta rahakasvien peitossa. Poimintoja:

Akuutista nälänhädästä kärsivä Etiopia on vuorannut viljelykelpoisen maansa 10 %:sti pääasiassa kahvilla ja pippurilla. Sama tilanne 75 %:n nälkää näkevän väestön Kongon demokraattiseessa tasavallassa.

Burundissa 23 %:lla viljely-alasta kasvaa rahakasveja. Samalla 63 % väestöstä näkee nälkää!


Norsunluurannikolla 14 % näki nälkää listauksen aikana. 45 % alasta on rahakasvien peitossa ja pelkästään kaakao vie lähes 30 %!


Indonesia on maailman johtavia kaakaon, kahvin, kumin ja palmuöljyn tuottajia, rahakasvien viedessä 31 % viljelypinta-alasta. Samalla 16 % näkee nälkää!

Näitä esimerkkejä voisin repiä listoista loputtomiin. No, tuoko maailmalla miljardibisnestä olevat tee, kahvi, kaakao ja tupakka sitten rikkauksia kavattajamailleen? Eivät. BKT:n tai inhimilisen kehityksen indeksin pahnan pohjimmaisia ovat juuri nämä länsimaiden yleellisyystuotteita kasvattavat maat. Tai tuovatko rahakasvit ja kansainvälisten tupakkajättien ja elintarvikeyhtiöiden sijoitukset edes vakautta? Salli minun nauraa: Norsunluurannikko, Liberia, Pakistan, Kongo, Kolumbia, Honduras, Haiti, Zimbabve, Sri Lanka. Kaikki sisällissotien runtelemia maita ja rahakasvien tyyssijoita.

Länsimailta suunnitelmahan on nerokas: omassa maassa voidaan säilyttää ruokaomavaraisuus kasvattamalla itse tärkeimmät ravintokasvit ja ulkoistaa ylellisyystuotteiden kavatus kolmannen maailman maihin. Oma perse pysyy leveänä, sen toisen taas riutuu kahvipapuja niellessä. Ei tässä ruuan maantieteessä kaikki ole raiteillaan.

Tämä kirjoitus on toki tarkoituksellisen kärjistetty ja monet maat ovat saaneet myös inhimillisen kehityksen nousemaan rahakasvien varjosta. Esimerkkinä suhteellisen kehittynyt Mauritius, jolla viljelysmaasta lähes 90 % peittää sokeriruoko. Nämä menestyneet maat ovat kuitenkin yleensä pieniä saarivaltioita, jotka joutuvat joka tapauksessa tuomaan suuren osan ruoastaan.

Nyt en yritäkään lähteä pohtimaan tähän jakoon johtaneita maailmanpoliittisia ja -taloudellisia kehityskulkuja tai ratkaisuja. Toinpahan esiin vain muutamia hätkähdyttäviä lukuja ja tilastoja, joiden kautta koko maailman ruokakriisi näyttäytyy hiukan uudessa valossa. Mm. Iltalehden otsikoillaan lietsoma kahvin hinnan nousu -paniikki saa ehkä näistä luvuista hiukan uuden sävyn. Harmi vain, ettei yleellisyystuotteidemme hintojen nousu taida näkyä mitenkään kehitysmaan maaorjien palkkapussissa. Kyllä siinä Reilussa kaupassa taitaa jokin järki olla...

Tämän kirjoittaminen teekuppi kädessä oli jo omassa kaksinaismoralistisuudessaan merkittävä suoritus ;D