 |
| https://www.facebook.com/photo.php?fbid=486345434734058&set=a.379916242043645.76152.379909522044317&type=1&ref=nf |
Sosiaalisessa mediassa leviää tietysti kaikenlaista roskaa, mutta tartuin tähän esimerkkinä, koska numeroilla kikkailu on kuvassa niin päivänselvää. Tosin ainakin alkuperäiskuvan kommenttien perusteella, joku on sokeana tarttunut tähänkin huijaukseen.
Numerot ovat abstrakteja, ja varsinkin suuria sellaisia on vaikea enää arkijärjellä käsittää tahi suhteuttaa. Myös erilaiset osuudet, kuten kuvan prosenttiosuudet, ovat hankalia. Numerot ovat tietysti pohjimmiltaan absoluuttisia ja objektiivisia arvoja, mutta, jos ne esitetään hämärästi vailla kaikkea tarvittavaa informaatiota, luvut muuttuvat subjektiivisiksi merkeiksi, joita katsoja tulkitsee oman mielensä mukaan. Numerot ja suuret lukumäärät ovat saapuneet ihmiselämään vasta viime vuosituhansina, monille kansoille vasta viimeisinä vuosisatoina. Perustellusti voi väittää, että ihmisellä ei ole kehittynyt kykyä käsittää suuria abstrakteja lukuja, vaikka nykyään maailmamme pyöriikin niiden ympärillä.
Kuvassa on proteiiniosuuksia, jotka periaatteessa näyttävät järkeviltä. kuvalle ei tavitse kuitenkaan montaa ktsetta luoda, että huomaa, kuinka kuvasta on jätetty pois kaikki olennainen, selittävä informaatio. Pinaatista ei todellakaan ole 49% proteiinia. Luvut onkin laskettu kokonaisenergian jakautumisesta eri perusravintoaineiden välillä. Pinaatista saadusta energiasta 49% on siis proteiinesta peräisin, mutta todellisuudessa pinaatin painosta vain 1,6% on proteiinia. Kurkun kilokaloreista on yli 20% proteiineihin sitoutuneena, mutta joudut silti syömään 100 kg lähinnä vedestä koostuvia kurkkuja, jotta saat 60 g proteiinia. Lisäksi kuva ei kerro, kuinka laadukkaita kyseiset kasvikset ovat aminohappokoostumukseltaan ja kuvasta onkin jätetty pois kaikki kasvikunnan parhaan aminohappokoostumuksen omaavat raaka-aineet. Ravitsemuspuoli tosin ei olekaan tämän merkintäni pointti.
Ok, kuva on siis harhaanjohtava, minkä varmasti suurin osa havaitsee jo ensisilmäyksellä. Mutta itseasiassa kuva suorastaan valehtelee. Kuvaan otettujen eläinkunnan tuotteiden proteiinimäärät on nimittäin laskettu tuotteiden tuorepainosta, ei energian jakautumisesta kuten kasviksilla. Jos lihat ja munat olisi laskettu samalla tekniikalla, niiden luvut olisivat seuraavat: nauta 51%, kana 44% ja kananmuna 36%. Laskutapaa on siis vaihdettu tuoteryhmien välillä, mainitsematta siitä mitään. Mainittakoon vielä, että kyseisellä laskutavalla vähärasvaiselle kalalle saadaan jopa 90% lukemia. Se ei ilmeisesti olisi sopinut kuvanlaatijan pyrkimykseen.
Kyseinen tapaus on tietysti lopulta harmiton, sillä kukaan tuskin perustaa omaa ravitsemustaan Facebookissa kiertävään kuvaan. Vakavamman asian äärelle pääsemme, kun pohdimme, kuinka paljon saman tapaista vääristelyä tapahtuu yhteiskunnan muilla tasoilla. "Vale, emävale, tilasto" -sanonta pätee silloin, kun kyseisen tilaston käyttömahdollisuuksia ja rajoitteita ei tunnisteta. Linkitän tähän Veli-Pekka Leivon erinomaisen kirjoituksen, jossa käydään läpi havainnollistavin esimerkein, kuinka vajaavaisia monet yhteiskunnan tuottamat tilastot ovat. Lukuarvoja ja tilastollisia osuuksia käytetään silti häikäilemättä hyväksi. Se voi olla tahatonta ymmärtämättömyyttä, mutta vakavimmillaan asiat saadaan näyttämään päinvastaisilta.
Tilastollisista menetelmistä ja niiden oikeaoppisesta käytöstä väännetään tiedemaailman huipulla asti. Kyse ei siis ole helposta asiasta. Mutta jos ihmiset haksahtavat käsitellyn kuvan kaltaisiin halpoihin trikkeihin, ei liene vaikea ymmärtää, miksi kuva(aja) voi olla tehokkaampi kuin tuhat sanaa.
Great information! Really?
ps. Jutun ravinnepitoisuudet on otettu Finelin nettipalvelusta: http://www.fineli.fi/index.php?lang=fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti